Mitä teemme
Tutustu projektiin
transformaatioita
Menneisyydessä, tästä päivästä nähtynä.
Viittaus maan tai alueen historiaan vaikuttaa kansalaisen minäkuvaan ja asemaan yhteiskunnassa – tietoisesti tai tiedostamatta. Menneisyyden kriittinen, erittelevä analyysi ei siis ole mikään ylellinen kysymys, vaan välttämätön yhteiskunnan demokratian kehityksen kannalta. Se mahdollistaa toisen ja oman itsemme ymmärtämisen, paradoksien, ristiriitojen ja ristiriitaisuuksien hyväksymisen, monimuotoisuuden ja monimutkaisuuden kohtaamisen myös epävarmoina aikoina. Omassa maassa, Euroopassa, maailmassa.
Tämä on Saksan, Suomen, Kreikan, Puolan, Serbian, Espanjan ja Saksan järjestöjen yhteistyön aihe. Yhdessä ne kehittävät monikielistä oppimisalustaa, joka käsittelee maidensa historian muutostilanteita ja sitä, miten niistä keskustellaan nykyään.
Keskeiset aiheet
30-vuotinen sota vuosina 1618–48 keskieurooppalaisena ilmiönä: eurooppalaisen ”rauhanjärjestyksen” nousu ja traumatisoitunut väestö Saksan alueilla,
Kreikan itsenäistymisen 200-vuotisjuhlavuosi (vuonna 2021),
Kreikan ja Turkin välinen sota ensimmäisen maailmansodan jälkeen (1919–22) ja kreikkalaisten ja turkkilaisten väestönvaihdot,
Propaganda, sorto ja vastarinta natsimiehityksen aikana Puolassa,
500 000 Suomen kansalaisen uudelleenasuttaminen maan Neuvostoliiton valloittamalta alueelta Toisen maailmansodan jälkeen,
Espanjan siirtymäkausi: Francon diktatuurista demokratiaan,
Terrorismi Espanjassa siirtymäkauden aikana,
Itä-Saksan siirtyminen sosialistisesta suunnitelmataloudesta markkinatalouteen, johon liittyi demokratiaan siirtyminen 1990-luvulla,
Naiset Puolan 1990-luvun murroskaudella,
Jugoslavian sodat vuonna 1990 esimerkkinä väkivaltaisesta muutosprosessista,
Naisten rooli entisen Jugoslavian yhteiskunnallisten muutosten aikana. Uhrin roolista aktiiviseksi toimijaksi,
Naisten näkökulma ensimmäisen pakolaisaallon saapumisesta Somaliasta Suomeen 1990-luvulla.
Tutkimista, kirjoittamista, keskustelemista, testaamista
Historian tuntua
Saksojen yhdistyminen 1990+
Naiset Puolan transformaation aikana 1990+
DDR:stä näyttää olevan yhtä monta mielipidettä kuin oli DDR:n kansalaisia. Myös käsitykset yhdistymisprosessista vuoden 1989 pääosin rauhanomaisen vallankumouksen jälkeen vaihtelevat suuresti. Pankkiunionista, valuuttaunionista ja Treuhandanstaltin roolista kiistellään edelleen. Tässä artikkelissa käsitellään mm:
1990-luku oli poliittisten ja sosiokulttuuristen muutosten aikaa. Talouden tyyppi muuttui, ja sen seurauksena sekä miesten että naisten ammatillisten ja sosiaalisten roolien rakenne ja jako muuttuivat. Vuodesta 1990 alkaen monet asiat olivat mahdollisia: oman yrityksen perustaminen, ulkomaille lähteminen jne. Samaan aikaan miljoonat ihmiset menettivät työpaikkansa. Tutkielman sisältö:
- Vuoden 1989 ohjelmalliset ajatukset DDR:n talouden muutoksesta.
- Miten pankki- ja valuuttaunioni nähdään nykyään.
- Treuhandanstalt: instituution hyväksyntä ja kritiikki.
- Kansainvälisen työnjaon muutokset vuoden 1990 jälkeen
- Saksan työmarkkinoiden uudistus 2005- yhdistymisen seurausta?
- Itä-Saksan murros ja demokratiakehitys
- Systeemiset ja sosiokulttuuriset muutokset 1990-luvulla.
- Naisten näkökulmat erilaisista taustoista ja sosiodemografisista profiileista katsottuna.
- Naisten sosiokulttuurinen toiminta 1990-luvulla.
Entisen Jugoslavian esimerkki
Espanjan hallintojärjestelmän muutos 1975+
Kun fyysinen kartta muuttuu, myös koko käsitys identiteetistä muuttuu. Se on tämä väkivaltainen ja tuskallinen prosessi. Ennen vuotta 1991 ja sen jakautumista Jugoslavia oli maa, joka rakentui kaikkien kansallisuuksien välisen ”yhtenäisyyden ja veljeyden” ajatukselle. Toisen maailmansodan haavoja ei kuitenkaan koskaan tutkittu eikä parannettu. Tutkielma sisältää myös näitä asioita:
Tämä aikakausi tunnetaan tapahtumasarjana, jonka tarkoituksena oli johtaa maa rauhanomaisesti ja hallitusti kenraali Francon diktatuurista täydelliseen demokratiaan, joka ilmentää perustuslaillista monarkiaa, joka on nykyinen valtiomuoto. Siirtymävaihetta pidetään toisinaan malliprosessina. Historioitsijat ovat kuitenkin viime vuosina kyseenalaistaneet tällaisen myönteisen näkemyksen. Tässä artikkelissa käsitellään useita näkökulmia.
- Jugoslavian häviäminen, usean uuden valtion muodostaminen ja kolme sotaa.
- Serbian vastarinta taiteellisen toiminnan muodossa.
- Vuonna 2000 diktatuurin kaatuminen ja Serbian hauraan demokratian alku.
- Miten tämän päivän Serbia yrittää löytää tiensä ja asemansa Euroopassa?
- Taiteen merkitys ja sen voima auttaa ihmisiä pääsemään eroon kieltämisestä, kohtaamaan menneisyyden, palauttamaan muistoja ja valaisemaan karuja totuuksia.
- Siirtyminen demokratiaan ilman vakavia sosiaalisia traumoja.
- Vastaliikkeet: terrorismi, oikeistovirtaukset ja ranskalaiset instituutiot.
- Maailmanlaajuinen talouskriisi, kansalaisoikeuksien puute ja opiskelijoiden mielenosoitukset.
- Perustuslaillinen monarkia, kansalaisten oikeudet ja hyvinvointivaltio.
- Francon diktatuuria koskeva muistelukulttuuri: Miten se vaikutti demokratian kehitykseen?
Kreikan vallankumous 1821
500 000 suomalaisen uudelleensijoittaminen Neuvostoliiton toisen maailmansodan jälkeen valloittamasta osasta
Vuonna 2021 Kreikan valtio valmistautui juhlimaan vallankumouksen 200-vuotisjuhlaa. Kreikan itsenäisyyssota, joka tunnetaan myös nimellä Kreikan vallankumous 1821 tai Kreikan vallankumous, oli kreikkalaisten vallankumouksellisten vuosina 1821-1830 Ottomaanien valtakuntaa vastaan käymä menestyksekäs itsenäisyyssota. Sota johti nyky-Kreikan muodostumiseen.
Artikkelin tarkoituksena ei ole kyseenalaistaa Kreikan vallankumouksen merkitystä ja sen roolia Kreikan valtion muodostumiselle sekä sen symboliikkaa, joka kantoi seuraavat kaksi vuosisataa. Sen pääpaino on tuoda esiin erilaisia lähestymistapoja, jotka tavallisesti jäävät varjoon ja joista ”virallinen” kreikkalaisnäkökulma ei juuri puhu. Näitä ovat mm:
Karjalan evakkojen uudelleensijoittaminen oli mahdollista menneiden vuosikymmenten maareformikokemusten ansiosta. Vaikka uudelleensijoittaminen aiheutti paikallisten asukkaiden taholta ärtymystä, nopea lainsäädäntö, talkoot ja karjalaisten sinnikkyys auttoivat maata eteenpäin. Seuraavien sukupolvien ja uuden historiankirjoituksen tehtävänä on puuttua evakkojen vaiettuun häpeän ja ulkopuolisuuden tunteesiin:
- Historiografian erilaiset lähestymistavat (kansallinen, kansainvälinen ja turkkilainen).
- Symbolinen luonne: erot (silloisen) vallankumouksellisen kansallismielisyyden ja (nykyisen) konservatiivisen kansallismielisyyden välillä.
- Kuka taisteli tässä vallankumouksessa? Ulkopuolisten ulkovaltojen rooli ja kansainvälinen konteksti sekä erityisesti Kreikan ortodoksisen kirkon rooli.
- Kreikan vallankumouksen symbolien rooli ja niiden käyttö seuraavien 200 vuoden aikana.
- Demokratia vallankumouksen aikana?
- Korkeampi ja kansantaide - taiteen rooli yleisön mobilisoimisessa Kreikassa ja sen ulkopuolella.
- Sota-alueilla asuvien Suomen kansalaisten toistuvat evakuoinnit talvisodassa 1939 ja jälleen jatkosodassa 1945.
- Aikaisempien, vuosien 1918-1922 ja 1938 maareformilakien pohjalta säädettiin vuonna 1940 pika-asutuslaki ja vuonna 1945 maanhankintalaki.
- Karjalan evakkojen ja sotaveteraanien uusien pientilojen ansiosta selvittiin elintarvikepulasta.
- 1900-luvun puolivälin yhteiskunnassa vallitsi laajalti liikkuvan elämäntavan arvostelu, joka paljastuu henkilöhistorioiden kautta ja joka oli ristiriidassa välttämättömän kaupungistumisen ja teollistumisen kanssa.
- Tunteiden historiankirjoitus vähemmistöväestön näkökulmasta tuo uusia oivalluksia.
TOIMINNOISTA TARKEMMIN
Normaaliaikana, eli maaliskuuhun 2020 saakka, eurooppalaisissa hankkeissa keskityttiin vaihtoon paikan päällä, kumppaniorganisaatioissa. ”Oppitunneista tulee paikallisia kokemuksia.” (Erich Kästner) Paikan hahmottaminen, aistivaikutelmien saaminen, keskusteluihin osallistuminen koko ryhmässä ja yksittäisten osallistujien kesken, illanvietot, kaikki tämä mahdollisti intensiivisen oppimisen ja paremman ymmärtämisen. Hyvinvointi ja ilo nousivat esiin, kun tuloksia työstettiin yhdessä (esim. opetusmateriaalit). Työpajat ja valtioiden väliset hankekokoukset eivät kuitenkaan ole tällä hetkellä mahdollisia, ja hankeryhmän toiminta rajoittuu virtuaaliseen vaihtoon. Yhteistyökumppanit tekevät parhaansa. Voit tutustua tähän yksityiskohtaisesti seuraavassa asiakirjassa
Palasia ja palstoja
Miten vastata nykyisiin haasteisiin? Mitä voidaan pitää verkossa keskustelun etuina, mitkä ovat sen rajat? Onko tulevaisuus virtuaalioppimisessa? Millä tavoin? Millaista kohtaamista ja yhteistyötä haluamme?
